En kyllä enää ihmettele mihin se aika menee (viimeksi kun ihmettelin saimme ison seinäkellon joulupukilta...) se vaan menee...on kaikenlaista pientä ja isoa puuhaa ja niin ja olehan taas ollut vasta 2 kk.ns.normaaleissa kuivioissa,edelleenkin olen hyvin varovainen selän kanssa.Aloitin 3vko sitten joogan ja ajelen sitten kerran viikossa sinne 40km.päähän kun nyt tässä kylällä ei tänä syksynäkään tullut jooga kurssia,mutta olen ajatellut että tärkeintä on että saan nyt itseni notkeammaksi jotta jaksaisin sitten taas puuhailla tuolla kasvimaalla ensi vuonna. Joogassa on myös tietenkin läsnä se rauhallisuus ja se sopii minulle.

Jännä siinä on se että en edelleenkään kaipaa sosiaalisia suhteita joita joutuisin hakemaan jostain muualta kuin täältä mitä meillä on. Me molemmat tultiin jotenkin allergiseksi ihmis suhteille viimeisinä vuosina Helsingissä,meidän ympärillä oli liian paljon ihmisiä jotka halusivat hyötyä meistä jotenkin...tavallaan se on surullista,mutta se on asia mikä ei enää vaivaa ja se on mennyttä.No nyt sitten ajelen sinne ja joogaan ja käyn kaupassa ja ajelen äkkiä kotiin =)

Lassille on pukannut muutamaa rakennusprojetia ja täällä on niistä ihmisistä pula joilla on kädentaitoa ja sitähän Lassilla on.Täällä maalla on aika paljon vanhoja ihmisiä joilla on kädentaitoa,mutta ei enää voimia.

Tämä syksykin oli uskomaton.Meillä riitti ja riitti lämpöä ja aurinkoa,odotin jo jossain vaiheessa et eikö se nyt jo lopu ja ei se loppunut.Tänään sitten satoi aamulla räntää ja maa tuli valkoiseksi. No nyt saa talvi tulla,tosin se kyllä jo suli pois (kaivoin joulukirjan esille...)niin no nyt pystyy sitten taas alkamaan suuntaamaan ajatukset niihin muihin projekteihin jotka liittyvät Kippola Art Housen suuntaan.

Halit =) olkaa kilttejä itsellenne....